Auton ratissa Hollannin kaduilla!

Pikavisiitti Haagin autokoulun toimistoon ja muutaman päivän päästä vain hyppy ratin taakse! Ensimmäinen ajotunti oli viikko sitten, enkä uskonut että heti kotipihassa pääsisin rattiin ilman mitään teoriaa. Ekalla kerralla kääntelin vain rattia, vilkkua ja painoin kaasua, ja se sujui mainiosti.

Eilen oli tarkoitus lisätä vain jarru, mutta puolivälissä tuntia mukava opettajani päätti että otetaanpa mulle kytkin ja vaihteetkin haltuun! Opettaja on 50-kymppinen puhelias ja jämpti Cinny-niminen nainen, jolla on muuten espanjankielinen pikku tatuointi ranteessa, jossa luki päivämäärän yllä jotain "Mi amor". Oon aivan innoissani, kun kuulin että "You have a very good feeling and control over the ca r". Jee! Rennon tyylikkäästi ja nauttien ratissa :D Tänään kolmannella ajotunnilla hallitsin koko autoa itse, ja yhdessä kohtaa ohjaaja totesi että tästä vasemmalle ja ollaankin moottoritiellä. Se oli hauskinta ja helpointa, koska oli vähiten liikkuvia asioita jotka pitää hahmottaa. 

Aina sanotaan että Keski-Euroopan liikenne on hurjempaa kuin Suomessa, ja jossain mielessä se kai onkin niin koska Suomen liikenne on tosi varovaista, mutta toisaalta mun mielestä täällä on hyviä kuskeja, ehkä täällä on opittava reagoimaan nopeammin? Ihme sääntöjä ja kallista vaikuttaa Suomen autokoulu olevan. Täällä maksan tunnista vain 33 euroa ja ohjaaja on yksinkertaisesti huippu. Sitä paitsi, paljon kivempi istua rattiin kun voi ottaa autosta vastuuta sen mukaan miten kehittyy, alussa saa rauhassa opetella vain kääntämään rattia!

Sellaiset asiat kuten keskustan nopeusrajoitukset, peileihin katsominen ja millä kaistalla kuuluu ajaa käytiin toki läpi. Opettaja sanoi että tällä vauhdilla olen loistokuski kahden viikon päästä kun palaan Suomeen, tosin siellä joudun varmaan käymään koko autokoulupaketin mutta ainakin pääsen inssistä ekalla läpi. Maanantaina mut poimitaan taas kotiovelta rattiin, sitten heitän edellisen oppilaan kotiin (tai minne hän haluaakaan heitettävän) ja siitä jatkuu. :)

A relaxing cup of café con leche

Eli Madrid! Tulin tänne bussilla eilen iltapäivällä vierailtuani ensin entisen kämppikseni luona Salamancassa. Madrid on kieltämättä upea, ja rento elämäntyyli sekä kapeat kävelykadut pitävät liikenteen kohtuu rauhallisena, joten kummallisella tavalla Madrid muistuttaa vilkasta pikkukaupunkia. Silti sanoisin ihastuneeni enemmän Barcelonaan ja Espanjan pienempiin kaupunkeihin ja kyliin, joissa on enemmän persoonallisuutta.

El Palacio Real

Oli hiukan uusi fiilis saapua vieraaseen kaupunkiin turistina täysin yksin. Mutta kenties johtuu maasta tai en tiedä mistä, että lähes saman tien sain huomata etten olekaan "yksin" reissussa! Olen täällä vain vajaat pari päivää kiertelemässä, ja aamuyöllä lähtee lento Brysseliin josta menen junalla Hollantiin kylään. Eilen saavuttuani Madridiin lähdin kävelemään ja löysin kivan tapas-baarin pienessä gourmet marketissa ihan Plaza Mayorin vieressä. Tilasin espanjaksi kaksi tapasta ja oluen, ja oli huvittavaa kun tarjoilija sanoi "Saat ihan juuri oluesi, mi amor" (ahora te pongo la cerveza mi amor) ja "mitä haluat, kultaseni?" kun pyysin laskua 
(¿Qué quieres, corazón?). Vannon etten ollut hymyillyt tai ansainnut sitä mitenkään. Kun jäin juomaan tätä toista olutta, tarjoilija tuli höpöttämään että kokki kyselee odotanko tarjoilijaa vai kokkia siinä. Tässä vaiheessa oli pakko nauraa, että enpä tiedä, taidan vain juoda oluttani. Kannattanee olla varovainen espanjalaisten kanssa, mutta he ovat oikein hauskoja ja kohteliaita kun itse pitää tietyn etäisyyden! Oma päiväni, joka ei ehkä alkanut ihan huippufiiliksellä, oli paljon kivempi tästä eteenpäin!

Illalla kävin hostellin ihmisten kanssa tapas-baarissa, ja mulle oli ensimmäinen kokemus miten helposti sitä tulee juttuun muutaman tunnin ajan tuosta vaan, vietin iltaa mm. kahden italialaisen tytön ja kahden chileläisen pojan kanssa. Tänään illemmalla tapaan espanjalaisen kaverin kaverin ja ruotsalaisen tytön, johon tutustuin Salamancassa... Pitkä tarina, ja tuntuu vähän käsittämättömältä miten yhtäkkiä taas on niin monta uutta tuttavuutta. :D Olisi hauska ajatella, että menipä mihin vain vieraaseen kaupunkiin sieltä aina löytyy kavereita, kun vain sattuu oikeaan paikkaan ja lähtee mukaan.

Vaikka Madrid sinänsä ei ehkä vie mun sydäntä ainakaan tällä reissulla, kävin Reina Sofia - ja El Prado-museoissa, El Palacio Real-kuninkaallisessa palatsissa sekä botaanisessa puutarhassa ja El Retiro-puistossa. Opiskelijoille sisäänpääsyt on joko ilmaisia tai pikkusummia. Kaikista mahtavin on ollut ehdottomasti kuninkaallinen palatsi, jossa kävelin sisällä kaksi tuntia - kuninkaalliset huoneet, linnan sisäpiha, näköalapaikka ja sotilasvarusteet oli nähtävillä! Linnan sisätilat oli ehdottomasti parhaita asioita mitä oon elämässäni nähnyt - silkillä ja posliinilla päällystetyt seinät, huonekalut ja kattomaalaukset, ja jestas se oli valtava!

Suosittelen myös käymään Salamanca-kaupunginosassa keskustan tuntumassa. Alue on hienompaa ja kalliimpaa, ja siellä oli kaunista arkkitehtuuria ja ravintoloita. Kuuluisa Plaza Mayor ei niin ihmeellinen mun mielestä ollut, joten ei tullut juotua "relaxing cup of café con leche in Plaza mayor", muualla kyllä montakin. Myös yöunet on olleet ihmeen hyviä! :D Nyt ei sitten ehdikään varmaan nukkua ennen huomisiltaa, vaan nautitaan lentomatkaamisesta ja vieraiden kulttuurien annista...