Parque nacional Peneda-Gerês

Me tehtiin tänään autoreissu Portugalin ainoaan kansallispuistoon. Vuokrattiin auto ja lähdettiin aamulla aikasin auto täyteen pakattuna matkaan muutaman tunnin yöunilla. Ajomatka oli runsaan tunnin ja keli paras mitä voi toivoa, kaiken kaikkiaan päivä lähes täydellinen.

Suurimmaksi osaksi liikuttiin autolla vuoristossa ja poikettiin ihailemaan maisemia. Muutamia pienehköjä vesiputouksia ja vuoristomaisemaa löytyi.

Täällä pikkasen ruskaa nyt! Suurimmaks osaks täysin vihreetä silti. Lisäks nyt on ollu yli 2 viikkoa upeat auringonpaisteet. :)

Oon sitä mieltä että meillä on ihan mahtava reissukokoonpano. Oikein rento, hauska meininki ja saa olla just oma itsensä.

Kun etsittiin jotain nähtävyyttä päädyttiin käveleen Portugalin tyypillisiä ja jyrkkiä kujia pitkin viiniviljelmillä! Ne kujat on meikäläisillekin aika rankkoja kiivetä, ja kun oltiin korkeella siellä minne ei autolla pääse niin espanjalainen kaveri kysyi yhdeltä portugalilaiselta mummolta neuvoa. Mummo oli hiukan kuuro, mutta puhui ja huitoi suurella innolla ja teki pihatöitä, ja kertoi olevansa 97-vuotias. En ite usko saavuttavani tota ikää tollasessa kunnossa, vai pitäisköhän muuttaa vuorelle asuun...

Siellä myös oli viiniviljelmiä joka puolella ja poimittiin muutama viiniterttu syötäväks suoraan pensaasta! Huomaa lammas alemmassa kuvassa.

Pääsin vaihteeks silittelemään kissaa ja koiraa, ja vuohia ja lehmiä siellä oli joka puolella pitkin autoteitä. Seikkailtiin kapeilla vuoristoteillä jalkasin ja pelättiin aika hitosti kävellä sarvipäisen sonnin vieressä :DD

Puisto oli puoliks Espanjan puolella ja espanjalainen kaveri soitti sieltä heti vanhemmilleen, kun sai halvemmalla puhelut!

Takasin tullessa me muut torkuttiin toistemme olkaipäitä vasten kun kuski ajo ja yks tulkitsi navigaattoria. Upea paikka! Nyt haluan aikasin nukkumaan.

Brasilialaista musiikkia

Haluan aina haalia niin paljon tekemistä ja olla mukana kaikessa, mutta en kuitenkaan oo sellainen ihminen joka ehtii kaikkeen vaan tykkään hengailla rauhassa ja yhtäkkiä aikaa on kulunu vaikka kuinka. Ottaa huomioon että opiskelen erittäin laiskasti enkä edes lähde puoliin tapahtumiin ja illanviettoihin mukaan, niin mihin mun aika katoaa? :D Nyt on pari viikkoa aikaa treenata portugalia koetta varten, niin koitan nyt edes vähän opiskella sitä. Joten hiukan brasilialaista musiikkia siis taustalle. :)

 

 

P.S. Täällä on Michel Telón Ai Se Eu Te Pego yhä valtava hitti ja ihan ylisoitettu. Ja myös ylilaulettu vaihtareiden ansiosta...

Huh, elämä on

Tänään tulee kaverini Suomesta kylään myöhään illalla! Pakko myöntää että väsyttää vain luvattomasti. Elämä meinaa olla liiankin sosiaalista täällä, kun ei ehdi muuta kuin juosta syntymäpäiviltä toisille ja niin edelleen. Äiti älä lue tätä, mutta tällä viikolla jaksoin raahautua yliopistolle vain portugalin kurssia varten, kun se on ainoa joka oikeastaan kiinnostaa tällä hetkellä.. Tuntuu että opin portugalia huimaa vauhtia, mutta siitä huolimatta opettaja eilen kurssin jälkeen sanoi minulle että jos haluan läpäistä tämän vaativamman tason kokeen niin joudun opiskelemaan tosi paljon itsenäisesti. Deal, can do! Tuntuu myös ihan kuin olisin parissa päivässä oppinut espanjaa tosi paljon, kun tiistaina olin ainoana ei-espanjalaisena kurssikaverini synttäreillä, ja puhuin espanjaa koko illan. (Usein espanjalaiset ei oikein puhu englantia, ja mullehan se on vain hyvä.) Eilen sitten muutama heistä houkutteli illalla vielä lähtemään heidän kanssaan, (vahingossa kun lupauduin) ja  puhuin taas tosi paljon espanjaa. Alkaa muistumaan mieleen lukion kurssit. On aika hienoo huomata ensimmäistä kertaa pystyvänsä oikeesti puhumaan jotain kieltä!

Keskustelut oli sinänsä aika hassuja, että espanjalainen kaverini puhui mulle molempina päivinä jatkuvasti portugalia, mihin mä vastasin aina espanjaksi, samalla kun toinen espanjalainen kaveri puhui englantia meille. Jokainen puhui sitä kieltä mitä halusi oppia ja kaikki ymmärsi kohtalaisesti toisiaan :D

Toinen näistä oli vain kylässä Portossa muutaman päivän ja kotoisin Barcelonasta, jonne oon menossa jouluksi kylään. Se opiskelee lentäjäks ja tarvii lentotunteja, joten lupasi viedä mut ja Erikin jolle menen kylään lentämään!!! Ideana enemmän kuin mahtava!!!

Tänään keksitään jotain myöhäisillan ohjelmaa suomalaisen vieraani kanssa. Ja huomenna meillä on reissu Lissaboniin! Eilen näin Erasmus-ravintolan seinällä SUOMEKSI tekstin "Elämä on" keskellä seinää ja se kuvaa mun oloa nyt jotakuinkin. Hahah! Tänään oli tarkoitus mennä bodypumpiin ekaa kertaa kun löysin kunnollisen salin, ja viikon käyttömaksu on vain 6,60 euroa, mutta muutama minuutti ennen  lähtöä totesin ettei tule mitään. Sen sijaan aion katsoa nyt vihdoin Woody Allenin To Rome With Love ja relata hetken. On kyllä ilmeisesti jatkossa päätettävä mihin haluaa keskittyä, kuten kämppikseni juuri sanoi, jos haluaa kaiken mahdollisen ei saa mitään kokonaan ja väsyttää vain.

Kuulin sanottavan, että Porto on ehkä maailman viihtyisin kaupunki. Samaa mieltä!

Päivällistä, portviiniä, seikkailumieltä

 

Sisareni oli miehensä kanssa viikonloppuvierailulla Portossa, aika lensi ja oli hauskaa. Saatiin muutamat kunnon naurut taas ja pari suomalaisvitsiä tuli heitettyä meidän kulttuuriin liittyen! Syötiin enemmän kuin olen täällä kertaakaan syönyt, ja sentään olen koittanut viimeisen kuukauden ajan ottaa itseäni niskasta kiinni sen suhteen.. :D Noh, nyt löysin vihdoin hyvältä vaikuttavan kuntosalin niin ehkä ensi viikolla... tai sitä seuraavalla.

 

Seuraa sensuroimaton kuvapostaus, be prepared!

 

Douro-joki on täynnä kalaa, kuten näkyy. (Ja hyvää kalaa onkin, mutta ruotoista.)

Tutkailemassa Porton kujia.

Portviiniä löytyi 20-vuosikertaisena (mun ikäistä) mutta maistoinpa 40-vuotiastakin. Sanotaan että ei tehnyt niin suurta makueroa mun suussani, vaikka hyvää kyllä oli. Yksi lempiviineistäni oli kuitenkin muutaman vuoden ikäinen kuiva valkoinen portviini, jolla hintaakin oli vain 2 euroa lasilta, mutta maku oli pehmeä ja viini juuri sopivan makeaa (portviini voi olla liiankin makeaa). Hinta ei siis ainakaan täällä aina korreloi maun kanssa.

Graffiti-taidetta löytyy paljon. Tässä yksi hienoimmista graffitimaalauksista Casa da Músican läheltä.

Näitäkin tuli taas syötyä... :)

Tein pöytävarauksen lauantai-illaksi Majestic Cafehen (www.cafemajestic.com) mutta se oli pieni pettymys. Ravintolatilat oli hienot, mutta ei kovin tunnelmalliset. Hintataso oli korkea mutta ruoka ei erityistä - puolet edullisemmalla saa Porton keskustasta parempaa ruokaa. Suosittelisin paikkaa ehkä kahvipaikaksi, mutta en päivälliselle. Tilaamani trooppinen salaatti oli hyvää, mutta sisälsi lähinnä ananasta enkä maksaisi siitä 16 euroa.

Paikallista kalaa bacalhauta, joka on tosi hyvää mutta vieraallani meni hiukan hermot ruotoihin!

 

Käytiin ihastelemassa aaltoja meren rannalla Matosinhoksessa, ja syömässä toki.

Tämä oli tosi tyylikäs ja rento ravintola Gaian puolella joen rannalla! Käytiin juomassa sangriaa maapähkinöiden kera.

Lopuksi juusto-tapasmättöä. Tuli löydettyä itsekin uusia puolia kaupungistani taas ja alan ihastua päivä päivältä enemmän Portoon. Täällä on vaikka mitä, mutta se hienous on ehkä hiukan piilossa pinnan alla ja seikkailuinnolla nähtävää riittää todella vanhassa kaupungissa vaikka miten paljon. Porto on myös takuulla rennoin ja kiireettömin kaupunki jossa olen ollut, ja vieraani ihastuivat myös paikalliseen ilmapiiriin. Portugalilaiset ovat aitoja eivätkä yliystävällisiä koskaan, mutta auttamishalua riittää. Esimerkiksi ravintolan tarjoilija tarjosi kuumaa vettä ja pyyhki tahran siskoni paidasta... kuulostaa hullulta mutta hän teki sen tosi kohteliaasti! Seura oli huippua ja vihdoin tutustuin myös Gaian viiniparatiisiin, joka on vain muutaman minuutin kävelyn päässä keskustasta. <3

Illanviettoa

Lauantaina juhlittiin kaverini 23-vuotisia. Mentiin paikalliseen pikkubaariin, mikä oli hyvä kokemus siinä mielessä että niissä ei oikeestaan tule käytyä kun vaihtarit hengaa yleensä tietyissä paikoissa. Ja se synttärikakku :D Sisään oli leivottu omenanpaloja ja pähkinöitä ja päällä suklaakuorrutus. Taivaallisen hyvää, myönnetään että syön täällä aika ruhtinaallisesti.

 

 

Näiden illanviettojen sekä portugalilaisen elämäntyylin ansiota on varmaan sekin, että mun elämänrytmi ei oo ikinä ollut myöhäsempi...Kun on jo pidemmän aikaa tuntunu kovin vaikeelta päästä klo 12 ylös sängystä! Tosin täällä se ei haittaa. Oon aina ollut iltavirkku ja aamu-uninen, ja tuntuu että pärjään vähemmällä unella kun meen nukkuun tosi myöhään ja herään aika myöhään. Tosin ei ole kivaa sekään, kun aina ei ole yöllä tekemistä ja sitten viideltä aamullakaan ei vielä väsytä kuten eilen. Hups. :D Tosin ei se nyt tällaista ole koko ajan!! Portugalin kurssinikin loppuu puoli yksitoista illalla.

 

Jostain ilmestyi Halloween-lamppu. Anything can happen.



 

Portugalin opiskelua ja brasilialaista ruokaa

Pikapostaus puhelimitse.

Tänään odottelin kolmisen tuntia portugalin kurssin alkua yliopistolla, sillä päätin kokeilla vaihtaa alkeista tasolta A1 tasolle B1, eli hyppään suoraan kahden tason yli. Alkeiskurssi kun tuntuu turhan helpolta kun on lukenut espanjaa. Katsotaan pärjäänkö!

Odotellessa ostin espressoa - aah! - ja kookosleivoksen. (1,10e) 

Viime viikolla tehtiin brasilialaisen kämppikseni kanssa ruokaa. Nam!

Suklaaherkkuja ja porkkanakakkua!

Caipirinhaa como os brasileiros

Ja nämä pienet juustoherkut vie totaalisesti kielen. Suolaisia, päältä rapeita ja sisältä juustoisen pehmeitä... Mmm!

Olipa mukava portugalin kurssi. Piristävää, kun vihdoin oli haastetta - A1-kurssilla ymmärsin kaiken ekalla lukemalla ja oli aika puuduttavaa kerrata "moi mitä kuuluuta". Jonkinlainen pohja espanjasta auttaa valtavasti lukemaan ja ymmärtämään, vaikka ääntäminen onkin ihan muuta. Tällä myöhäisillan kurssilla meitä on vain 7 ja kaikki muut on espanjalaisia, joten pääsin myös puhumaan espanjaa. Jee.

Opiskelua Tylypahkassa

Olin menossa viimeiselle surffitunnille, kun keskusta oli yhtäkkiä täynnä yliopisto-opiskelijoita - varmasti tuhansia. Ja he olivat päättäneet ottaa mukaan kattilat ja pannut ja hakata niitä sekä huutaa kuorossa jotain värssyjä, joten meteli oli aika sanoinkuvaamaton. :D Tällaista on tosi usein täällä vuorokauden ajasta riippumatta, mutta tällä kertaa suuremmassa mittakaavassa niin että liikenne oli pysäytetty ja yllätys en sitten päässytkään surffaamaan, kun bussit ei kulkeneet.

Mustiin Tylypahkan kaapuihin pukeutuneet opiskelijat ovat toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoita, jotka pompottavat ensimmäisen vuoden opiskelijoita yliopiston ensimmäiset kaksi kuukautta tällä tavalla, yölläkin keskellä arkiviikkoa näkyy ties minkälaisia valtavia porukoita ja niin edelleen. Ja kyllä, oikein, Tylypahkan kaavuista on kyse! Harry Potterin luoja J.K. Rowling nimittäin opetti Portossa joskus englantia ja olen kuullut monesta suusta, että Harryn kotitaloon vievä Likusteritie on saanut inspiraation jostain tietystä Porton kapeasta kadusta. Tästä johtuen koko Portugalin yliopistolaiset pukeutuvat hyvin tarkkojen pukeutumissääntöjen mukaisesti Tylypahkan asuun (taikasauva vaan puuttuu), eikä siinä vielä kaikki - he joutuvat pukeutumaan niin aamusta iltaan, yöllä vapaa-ajan menoissa ja viikonloppuisin. Huh. Talvella ehkä kätevää, vaikka varmaan kyllästyttävää, mutta +35 asteen helteellä se näytti tukahduttavalta!

Kävellessäni kotiin myöhään eipä tarvinnut olla yksin. Maailman kiltein koira kulki seurana koko matkan ja pääsin silittelemään koiraa ekaa kertaa kahteen kuukauteen. Selvästikin se oli karannut joltain, ja ensin harkitsin ottavani sen kotiin, mutta se olis ollut vähän hullua ja kun taksikuskia jolle menin juttelemaan ei näyttänyt myöskään kiinnostavan niin totesin että jääköön kadulle sitten :(

Tämän päivän noutoruoka.. Lisäksi sain kokonaisen leivän annoksen mukana. Haha. Hintaa 6 euroa ja annoksessa oli siis sardiineja ja uuniperunoita! Hyvää, mutta kun ne oli kokonaisia niin tietysti ne oli aivan täynnä ruotoja niinkuin kaikki kala täällä, ja syöminen aika vaikeaa...

Jonkinlaista osviittaa siitä, mitä Portosta löytyy viiden metrin välein joka kadulta:
(ja hintaa 0,40-0,80 euroa!)