14 November 2013

Huh, elämä on

Tänään tulee kaverini Suomesta kylään myöhään illalla! Pakko myöntää että väsyttää vain luvattomasti. Elämä meinaa olla liiankin sosiaalista täällä, kun ei ehdi muuta kuin juosta syntymäpäiviltä toisille ja niin edelleen. Äiti älä lue tätä, mutta tällä viikolla jaksoin raahautua yliopistolle vain portugalin kurssia varten, kun se on ainoa joka oikeastaan kiinnostaa tällä hetkellä.. Tuntuu että opin portugalia huimaa vauhtia, mutta siitä huolimatta opettaja eilen kurssin jälkeen sanoi minulle että jos haluan läpäistä tämän vaativamman tason kokeen niin joudun opiskelemaan tosi paljon itsenäisesti. Deal, can do! Tuntuu myös ihan kuin olisin parissa päivässä oppinut espanjaa tosi paljon, kun tiistaina olin ainoana ei-espanjalaisena kurssikaverini synttäreillä, ja puhuin espanjaa koko illan. (Usein espanjalaiset ei oikein puhu englantia, ja mullehan se on vain hyvä.) Eilen sitten muutama heistä houkutteli illalla vielä lähtemään heidän kanssaan, (vahingossa kun lupauduin) ja  puhuin taas tosi paljon espanjaa. Alkaa muistumaan mieleen lukion kurssit. On aika hienoo huomata ensimmäistä kertaa pystyvänsä oikeesti puhumaan jotain kieltä!

Keskustelut oli sinänsä aika hassuja, että espanjalainen kaverini puhui mulle molempina päivinä jatkuvasti portugalia, mihin mä vastasin aina espanjaksi, samalla kun toinen espanjalainen kaveri puhui englantia meille. Jokainen puhui sitä kieltä mitä halusi oppia ja kaikki ymmärsi kohtalaisesti toisiaan :D

Toinen näistä oli vain kylässä Portossa muutaman päivän ja kotoisin Barcelonasta, jonne oon menossa jouluksi kylään. Se opiskelee lentäjäks ja tarvii lentotunteja, joten lupasi viedä mut ja Erikin jolle menen kylään lentämään!!! Ideana enemmän kuin mahtava!!!

Tänään keksitään jotain myöhäisillan ohjelmaa suomalaisen vieraani kanssa. Ja huomenna meillä on reissu Lissaboniin! Eilen näin Erasmus-ravintolan seinällä SUOMEKSI tekstin "Elämä on" keskellä seinää ja se kuvaa mun oloa nyt jotakuinkin. Hahah! Tänään oli tarkoitus mennä bodypumpiin ekaa kertaa kun löysin kunnollisen salin, ja viikon käyttömaksu on vain 6,60 euroa, mutta muutama minuutti ennen  lähtöä totesin ettei tule mitään. Sen sijaan aion katsoa nyt vihdoin Woody Allenin To Rome With Love ja relata hetken. On kyllä ilmeisesti jatkossa päätettävä mihin haluaa keskittyä, kuten kämppikseni juuri sanoi, jos haluaa kaiken mahdollisen ei saa mitään kokonaan ja väsyttää vain.

Kuulin sanottavan, että Porto on ehkä maailman viihtyisin kaupunki. Samaa mieltä!