Terveisiä taas pyöräilyn luvatusta maasta - ja Iidan pakopaikaksi muodostuneesta kaupungista - Hollannin Haagista.
Matkustelua rakastavalla ihmisellä on tainnut olla aivan liian pitkä tauko kaikesta kivasta, kun en muista edes mitä kiva tarkoittaa. Mut huolestuttavaahan se on sillon, kun on menny niin pitkään, että miettii onks toi kanava nyt edes kiva?! Where is my mind? :D
Ankkaa ei pelottanut, vaikka menin kännykän kanssa aivan sen viereen kyykkyyn! Tai no, se katselikin puhelintani sen näköisenä, että olisi halunnut mieluiten syödä sen ;)
Cosmopolitan ja rommitoti. Käytiin huipulla 42. kerroksisessa penthousessa drinkillä. Hulvattomia ovat hollantilaiset, koska sisäänpääsy torniin maksaa 6 euroa, ja siihen kuuluu yksi juoma (kahvi, coctail tms.) ja coctailini hinta oli toki jotain 12 euroa - no kelpaa kyllä, drinkki puoleen hintaan ja vielä tornissa. Aina kun olen ollut pitempään käymässä täällä, olen käynyt tuolla.
Mutta oikeasti. Tämä oli vielä elokuussa täällä käydessäni mun lempikaupunki maailmassa. Se oli luultavasti sitä myös kun kävin helmikuussa yhden viikonlopun. Nyt se ei ole - kauneus on todellakin katsojan silmässä, ja en tiedä onko se vain sitä, että olen kyynistynyt Suomen talvessa vai sitä, että nyt mun täällä käydessäni puuttuu puolet rakkaista ihmisistä jotka teki tästä ihan kodin. Joiden kanssa elettiin sitä aitoa oikeaa paikallisen opiskelijan elämää, naurettiin ja huomattiin ne pienet kivat yksityiskohdat. Tiedättekö tunteen? Myös se sanonta, että koti on siellä missä sydän, on auennut mulle aivan konkreettisesti viimeisen vuoden aikana...
Ajattelin oikeasti, että muutan tänne kun opinnot on valmiit. Haagissa on kaikki mahdolliset YK:n toimielimet ja kiinnostavia töitä. Mutta... unelmakaupunki tuntuu ihan tyhjältä. En nää täällä sitä, mitä ennen. Kävin Amsterdamissakin moikkaamassa hollantilaista kaveria, mutta miksei se tunnu enää siltä miltä ennen. Oon liian monta kertaa paennut tänne, ja hyvät muistot tuntuu mahdottomilta.
Yhä saa halpaa hyvää sushia ja viiniä supermarketista. Yhä on Chinatown. Yhä on hollantilainen vanha arkkitehtuuri. On palmuja rantabulevardilla, terasseja. Kirkkoja. Punaiset ratikat. Kanavia joka puolella. Pleineja eli aukioita täynnä ravintoloita ja ruokaa. Sopivasti hulluja hollantilaisia joka puolella. Vika onkin minussa. :(
Ikinä ei kuitenkaan pidä sulkea sydäntään. Täydesti eletty elämä on parempi kuin turhan harkitusti eletty, vaikka silloin tulisi takaiskujakin. <3 Elämä kantaa, kun uskoo siihen ja elää hetkessä.
Terveisiä siis sushin ääreltä, anyway!
P.S.: Tarvii lisätä, että nämä kaksi biisiä saavat mut aina transsiin! Koska niiden sanat on vain niin huikeat, elämän totuuksia, tai ehkä olen jotenkin vähän seonnut. Kokeile tanssia yksin kotona ja päästä flow-tilaan, jos huvittaa ;D (minkä vain musiikin avulla sinänsä)
