Tänään käytiin katsomassa Barcelona - Real Madrid futisottelu Piolhossa (nyt ei enempää kiitos futista pariin päivään). Kukaan muu kuin hollantilaiset ei kuitenkaan tiedä Jari Litmasta täällä...
Sen jälkeen mentiin porukalla ravintolaan, jossa söin ekaa kertaa Portugalin kansallisruokaa fransesinhaa. Sisältää paahtoleipää, juustoa, kinkkua, lihaa, lihaa, juustoa, juustoa ja ranskalais-kastikemössöä. Koettava kerran täällä, ja vain kerran!
Surffituntien jälkeen on nykyään lähinnä kiukkuinen olo. Aallot on aivan liian isot, ja eilen sain surffiopen vihat niskaani kun ilmeisesti menin liian syvälle. Missasin suuren osan maksamistani surffitunneista, huomenna vikaa kertaa. Ja huomenna on kuulemma suuremmat aallot kuin mitä surffikurssin vetäjä on koskaan nähnyt täällä. Odotan vain kauhulla kuinka huonosti pysyn laudalla. :D
iPhonella ei saa uskottavasti ikuistettua aaltoja, mutta ne tuntuu noin 1,5m korkeilta ainakin...
Salaperäinen meri. Edellisellä kerralla löydettiin kuollut koira vedestä (oli ollut siellä varmaan 3 kuukautta näöstä päätellen D:)
Portugalin oppiminen tuntuu mahdottomalta, koska Portugalissa aksentti on jotain aivan ihmeellistä. Paikalliset puhuvat nenän kautta ja useimmat a:t kääntyy ä:ksi, o:t u:ksi ja niin edelleen, s:t suhuässiksi tai soinnillisiksi. Mutta sen sijaan Brasilian portugali on ihan erilaista! Nyt toivoisin tosiaan että voisin opiskella brassiaksentilla portugalia, koska ääntäminen on paljon kivemman kuulosta ja helpompaa. Portugali on kuitenkin aika hyödyllinen kieli.
Brasilia tosin on huippu vaarallinen paikka. Ei ole mikään vitsi että se on maailman väkivaltasin maa. Mulla on täällä muutamia brasilialaisia kavereita, ja kun Lissabonissa olin Txain kanssa taksikuski kuulemma sanoi meille jotain törkeää portugaliksi, mitä en tietenkään ymmärtänyt. Txai sano mulle että jos noin sanoisi Brasiliassa, kuolisi. Kuulemma sekunti ja saisi veitsestä mahaan. Kaveri on tosin Rio de Janeirosta kotoisin. Kuulin siinä samalla sitten että Brasiliassa hän itse kantaa aina veistä mukanaan itsepuolustukseksi, koska ilman sitä ei voi olla. Hurjaa. Ja tämä tyyppi on sentään äärimmäisen kiltin ja ystävällisen oloinen... Se miten Pohjoismaissa voi luottaa vieraisiin ihmisiin on jotain aivan ainutlaatuista ja kun täällä yritän selittää, että multa ei ole koskaan varastettu mitään tai jos kadotan lompakkoni saatan jopa saada sen takaisin, kukaan ei voi käsittää. :D Itselle ongelma lähinnä on tehdä täällä ero, milloin joku puhuu totta ja milloin ei voi tietää. Portugalilaiset on kuitenkin varmaan Etelä-Euroopan kiltein kulttuuri - ne ei käyttäydy häikäilemättömästi ja on aina auttamassa. (vertaa italialaisiin tai espanjalaisiin...)
Täällä kuulee vaikka minkälaisia tarinoita maailmalta. Eilen juttelin jonkun portugalilaisen kanssa, joka kertoi että 5-6 vuotta sitten Porto oli vielä täysi hippikaupunki, suurella osalla ihmisistä oli rastat, ihmiset kerääntyi kaduille viettämään aikaa, ja Porto oli Amsterdamin tyylinen ilmapiiriltään. Sitten yhtäkkiä tuli baarit, klubit ja kaikki muuttui "hienommaksi" ja koko kaupunki heräsi jotenkin eloon. Voin kuvitella - Porto on tosi tosi vanha ja rento kaupunki, jossa kukaan ei kyttää ketään. Jotenkin sopii kuvaan tällainen muutos. Jännää!
Tänään on viimeinen yö tässä kämpässä, JEE!! Mm. tänä aamuna heräsin syvästä unesta kun vuokranantajan 65-v aviomies tuli taas (kuten joka päivä) tänne möykkäämään, ilmeisesti "korjaamaan" vuotavaa kattoa taas, mutta jostain syystä meillä on edelleen kämppä täysin märkä, vaikka he sitä joka päivä on korjaamassa (tai siis, huutavat ja möykkäävät mutta eivät tee mitään). Enteilen myös pieniä vaikeuksia vaimon kanssa kun muutan pois. Täällä pelataan ihan tasan puhumistaidoilla.
Uudessa kämpässä asuu kaksi portugalilaista, yksi espanjalainen ja yksi belgialainen. Tähän belgialaiseen poikaan olen kuluvan viikon aikana tutustunut aika hyvin ja vaikuttaa super mukavalta. Kuulemma muutkin kämppikset on tosi mukavia. Oon innoissani että pääsen asumaan paikallistenkin kanssa. Tykkään vuokranantajastakin, ihanan rauhallinen, ystävällinen ja fiksun oloinen mies. Ei siis sellainen legenda, kuin nykyinen vuokranantajani, joka tunnetaan ympäri kaupunkia nimillä "the crazy old lady" tai "the scary old lady". Ihan kuuluisuus paikallisten vuokranantajien joukossa. Vanha superenerginen lady, joka aina ottaa meitä leuasta kiinni ja on todella kultainen, mutta keksii hulluja sääntöjä ja vahtii tätä taloa jatkuvasti.
