17 October 2013

Sairaalaseikkailu


Lääkärissä sain rannekkeen. Nimeksi laitettiin tällä kertaa "ILDA".


Sain poskiontelontulehduksen. Mahdollisesti surffaaminen sateessa ja valtavissa aalloissa saatto vaikuttaa, mutta eniten epäilen syyksi tätä taloa missä asun. Tätä taloa ei varmasti oo mitenkään peruskorjattu 100 vuoteen, katto tiputtelee läpi muutamista kohdista ja koko talo on niin kostea, että esim. talouspaperi ja sokeri on aina kosteita. Pelkään hometta koska oon alusta asti saanut täällä allergiaoireita, ja sen takia uskon että sain poskiontelontulehduksen... Alue jossa asun, Cedofeita, on varmasti Porton vanhimpia alueita.

Eilen kipeenä olemisesta huolimatta sitten lukuisten vaikeuksien ja väärän informaation jälkeen selvisin ensimmäiselle portugalin tunnille. Kukaan ei tuntunut tietävän missä kurssi oikeasti on, ja kiireessä ja kipeänä sit päätin kruunata kaiken kävelemällä täysillä päin koulun lasiseinää (moniko näki?!) kun luulin sitä oviaukoks. Auts, nenään sattuu yhä. :D ihan kuin ei muutenkin sattuis tarpeeks...

Ja lääkäriin päädyin! Ongin jonkin terveyspalvelunumeron myöhään illalla (www.saude24.pt) ja soitin sinne. Ihminen langan päässä väitti puhuvansa englantia mutta ei siitä kyllä tullut mitään... Hän lupasi että minulle soitetaan 5 minuutin päästä takaisin, ja olin tosi yllättynyt kun ei mennyt kuin muutama minuutti kun tosi hyvää englantia puhuva asiallinen mies sitten soitti. 20 minuutin puhelun aikana vastasin noin sataan kysymykseen: Sattuuko tuonne, sinne tai tonne? (yes, yes, yes) Koska alkoi? Onko ollut ennen? Pyörryttääkö? Tiedätkö missä olet? Jos et olisi soittanut tähän linjaan, mitä olisit tehnyt? Olisitko jäänyt kotiin vai mennyt sairaalaan? Mistä olet kotoisin? Koitin myös demonstroida oireita ja henkilö langan päässä nauroi... Ohjeeksi sain mennä lähellä olevaan Hospital Santo Antónioon heti kun buranan vaikutus lakkaa (miksi lakkaa?!). Muuta hyötyä puhelusta ei sitten ollutkaan, koska esitietoja ei löytynyt terveyskeskuksesta kun sinne tänään menin. Tosin ei niitä kuulemma tarvittukaan, ja mietin vain että valuu hukkaan työaika täällä Portugalissa selvästi - 20 minuutin puhelu! Kaikkeen käytetään paljon aikaa. :P

Sairaalalla meni yhteensä 30-40 minuuttia kunnes kävelin resepti kädessä ulos. Periaatteessa lääkäri ei katsonut poskionteloita mitenkään, mutta olin varmaan aika uskottavan näköinen. Mulla oli kirjoitettuna ylös paperille kahden antibiootin nimet, joiden tiedän auttavan, mutta lääkäri alkoi nauraa mun lapulle... Kuulemma Portugalissa käytetään paljon vahvempia lääkkeitä ja sain sitten jotain ihan muuta. Toivotaan parasta :) tietenkin vaihdettiin lääkärin kanssa kaikki kuulumiset Helsingin säästä ja niin edelleen. Mutta tämä palvelu kyllä hakkaa Suomen terveyskeskukset mennen tullen! Palvelu oli todella nopeaa, asiantuntevaa ja ystävällistä!

Apteekissa taas huvitti asiakaspalvelija. Edellä olevalla rouvalla oli jokin resepti johon farmaseutti pudisteli päätään ja sanoi "wow, wow". Jotenkin empaattisen oloista. Minulta taas kyseltiin mistä olen kotoisin, asunko täällä, ja tiedänkö miten ottaa lääkkeet. Mies naureskeli töitä tehdessään... en oikein muista mitä kaikkea juteltiin, mutta paljon lämpimämpää tällainen palvelu, ihanaa :)) tätä tulen kaipaamaan ja suurin syy miksi haluan tulevaisuudessa asua mahdollisimman paljon ulkomailla.

Lääkärin lasku oli noin 20 euroa ja toiset 20 euroa lääkkeet. Hiukan hintavampaa kuin Suomessa siis.

Tämä oli maailman turhin postaus, koitan parantaa jatkossa. ;)

Yritän opetella pois Nutella-paahtoleivistä ja siirtyä terveellisempään. En tajua miten italialaiset kämppikset aina syö sitä Nutellaansa, keksejä ja pastaa eikä mitään muuta? Miten ne pystyy?



Tehtiin vaihtareiden kanssa portugalilaista perinneruokaa. Jouduin mm. leikkamaan kanan vatsalaukkuja :-o Kyllä!